Arlan sauna

Sauna Arla aloitti toimintansa elokuussa 1929, jolloin Arla-niminen asunto-osakeyhtiö oli valmistunut Helsinginkadun ja Kaarlenkadun kulmaan Kallion kaupunginosaan Helsingissä.

Kalliossa alkoi 20-luvulla iso muutos, kun kaupunginvaltuuston hyväksymä uusi yleiskaava muutti aikaisemman kaksikerroksisen puutaloalueen seitsenkerroksiksi kivitaloiksi ja kortteleiksi. Suomessa oli sodanjälkeinen kasvun ja kaupungistumisen aika. Helsinkiin tarvittiin yhä enemmän asuntoja kaupunkiin muuttavalle työväelle ja heidän perheilleen.

Uusissa pienissä asunnoissa ei ollut monipäisille perheille kylpyhuoneita eikä peseytymiseen välttämättä edes kuumaa vettä. Sen takia Kallioon miltei jokaiseen uuteen kortteliin rakennettiin myös yleinen sauna, jossa lähitalojen asukkaat kävivät viikottain peseytymässä. Yleisiä saunoja oli Kalliossa kymmeniä. Yleiset saunat olivat auki yleensä tiistaista lauantaihin. Työviikko oli tuolloin kuusipäiväinen.

Sauna Arla on yksi monista 20- ja 30-luvuilla rakennetuista yleisistä korttelisaunoista, joita Helsingissä oli vielä 50- luvuilla yli sata. Kaarlenkadulla oli vielä 70-luvulle tultaessa kaksi saunaa: Kallen sauna ja Kallen pikkusauna. Kalle-nimi tuli Kaarlenkadusta ja Kallen pikkusauna oli nimenomaan nykyinen Sauna Arla, jota vastapäisessä korttelissa sisäpihalla sijainnut Kallen iso sauna oli kooltaan suurempi kuin Kaarlenkatu 15 sisäpihalle vuonna 1929 kahteen kerrokseen rakennettu Sauna Arla.

Sauna Arla on rakennettu samaan tapaan kuin monet samoihin aikoihin rakennetut naapuruston yleiset saunat. Naisten ja miesten saunat ovat pukuhuoneineen ja pesutiloineen erilliset ja kahdessa kerroksessa. Saunojen yhteydessä oli myös muita vaatimattomia oheispalveluja. Esimerkiksi nykyisen miesten saunan pieni takahuone oli alunperin saunan kanttiini ja 80- ja 90-luvuilla siellä toimi hieroja. Naisten pukuhuoneen takahuoneessa oli vielä 70-luvulla kampaaja kaksi kertaa viikossa.

Alun perin Arlan miesten sauna sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa, mutta joskus 60-luvulle tultaessa miesten sauna siirrettiin toiseen kerrokseen, koska pukuhuoneen ikkunoista trokattiin saunojille viinaa. Tämän johdosta miessaunojat joutuivat muuttamaan yläkerrokseen ja naiset saivat käyttöönsä ensimmäisen kerroksen saunatilat. Viinahommat eivät kuulemma loppuneet, sillä kekseliäästi kekseliäästi saunajuomat nostettiin toiseen kerrokseen korilla ja pitkällä narulla.

Saunatilojen yläpuolella piharakennuksen ylemmissä kahdessa kerroksessa on liiketiloja. Siellä on toiminut mm. kenkätehdas nimeltä Kevytkenkä Oy ja harja- ja maalisivellin tehdas. 80-luvulta lähtien saunojen yläpuoliset tilat ovat olleet taiteilijoiden työhuoneina. Kolmannessa kerroksessa sijaitsee keramiikkataiteilija Kirsi Kivivirran studio ja neljännessä kerroksessa useamman kuvataiteilijan ateljeetilat.

Sauna Arlan saunatilat olivat alunperin puupaneloidut, mutta kun viidentoista vuoden saunomisen jälkeen seinäpanelit oli jouduttu jo useasti uusimaan niin taloyhtiö päätti, että sauna- ja suihkutilat kaakeloidaan. Sodan jälkeisen jälleenrakentamisen takia Arlassa odotettiin noin vuoden verran, että Pukkilan laattatehdas sai toimitettua vuonna 1950 keraamiset laatat, joilla Sauna Arlan tilat on edelleen kaakeloitu.

Sauna Arlan kiukaiden  lämmitysjärjestelmä muutettiin vuonna 1970. Sitä ennen molempien saunojen kertalämmitteiset kiukaat lämmitettiin ajan tavan mukaan metrisillä polttopuilla, joita säilöttiin sisäpihan seinustoilla. 70-luvulle tultaessa puulämmitteisen saunan lämmityssavut alkoivat häiritsemään yhä enemmän naapuruston asukkaita. Saunojen kiukaat muutettiin vuonna 1970 kaasulämmitteisiksi. Näin säilytettiin kertalämmitteisten kiukaiden ainutlaatuiset löylyt ja samalla lämmittäminen helpottui kun polttopuun käsittely loppui. Suurin vaikutus oli kuitenkin naapuruston ilmanlaatuun, kun savut pienhiukkasineen katosivat.

Yleiset saunat olivat useimmiten taloyhtiöiden omaa toimintaa tai sitä harjoittivat yksityiset saunayritykset. Arlan talossa saunatoimintaa harjoitti taloyhtiö aina 70-luvulle asti. Noihin aikoihin yleisten saunojen toiminta oli vuosi vuodelta taloudellisesti haastavampaa kävijöiden vähentyessä korttelisaunoista. Uusia lähiöitä rakennettaessa 60-luvulla asuntoihin tuli kunnolliset kylpyhuoneet ammeineen, suihkuineen ja taloyhtiösaunoineen. Yleisillä saunoilla ollut enää samanlaista kansanterveyteen ja yleiseen hygieniaan liittyvää merkitystä kuin aikaisemmin. Myös Arlan taloyhtiö päätti kilpailuttaa ja vuokrata saunan liiketilat ulkopuoliselle yritykselle. Sopivaa saunayrittäjää oli aluksi vaikea löytää aikana jolloin yleisten saunojen toiminta muutenkin hiipui. Viimein Jorma Grönlund teki Arlan taloyhtiön kanssa sopimuksen saunojen toiminnasta vuonna 1985. Hän oli jäänyt toiseksi aikaisemmassa tarjouskilpailussa saunan vuokrasopimuksesta mutta yllättäen hän joutuikin ottamaan Sauna Arlan toiminnan vastuulleen, koska ensimmäiseksi valittu yrittäjä ei ollut saanut saunoja aukeamaan viikkojen odottelun jälkeen.

Jorma Grönlundilla oli kokemusta yleisistä saunoista vuosien takaa Pietarinkadun saunasta, jota hän oli isännöinyt vuodesta 1970 sekä kalliolaisesta Kolmannen linjan saunasta. Pietarinkadun sauna oli viimeinen kantakaupungissa sijainnut yleinen sauna. Sen toiminta päättyi vuonna 1990. Kolmannen linjan saunan toiminnan Jorma Grönlund lopetti 80-luvun lopulla, mutta Sauna Arlan isännöintiä hän jatkoi vaimonsa Ritvan kanssa vuoteen 2006 asti, jolloin toimintaa jatkoi Sauna Arlan lauteille muutamaa vuotta aikaisemmin tiensä löytänyt Kimmo Helistö yrityksineen.

Jorma Grönlund on toinen helsinkiläinen vanhan polven saunayrittäjä, jota saamme kiittää yleisten saunojen säilymisestä Helsingissä. Se toinen on Kotiharjun saunaa pyörittänyt Väinö Holopainen. Heillä molemmilla oli sisua ja voimaa puurtaa vielä eläkeiässä saunojensä äärellä ja molemmat ehtivät nähdä yleisen saunan uuden tulemisen ja kukoistuksen Helsingissä ja muuallakin Suomessa.

Sauna Arla ja vuotta vanhempi vuonna 1928 perustettu Kotiharjun sauna ovat ainoat jäljelle jääneet yleiset korttelisaunat. Kaikki muut ovat purettu tai muutettu liiketiloiksi ja asunnoiksi. Nykyään Sauna Arlan toimintaa harjoittaa Sauna Empire Oy, jonka omistavat Tea Lindberg ja Kimmo Helistö.